tiistai 25. joulukuuta 2018

Ihana, tunnelmallinen joulu


Muistan jo lapsuudestani, miten joulunaika meillä alkoi siitä, kun Eila-täti perheineen tuli Turusta Laitilaan viettämään joulua. He tulivat yleensä aatonaattona. Joulupäivänä meille tuli Toivo-enon perhe. Tapaninpäivä taas vietettiin kummitätini Marjatan perheen kanssa. Torikan mummu ja Johannes-setä perheineen tulivat yleensä välipäivinä, miten omilta kiireiltään pääsivät. Lähisuvun jälkeen käymään tulivat kaukaisemmat sukulaiset, ystävät ja naapurit.

Ohjelmassa oli yleensä kahvitarjoilu sekä sen kanssa joulupullaa ja pipareita. Eila-tädille piti lisäksi aina leipoa herrasväen pikkuleipiä, sillä ”Herrasväkeähän tässä ollaan ;)”.  Ruokaakin tarjottiin, mikäli vierailu perheemme ruokailuaikoihin sopi. 

Kynttilät paloivat, kuusi tuoksui, aikuiset juttelivat omia asioitaan, ja me lapset leikimme lahjaksi saamillamme leluilla ja peleillä. 

Tapaninpäivän ohjelmaan kuului tapaninajelu niin kauan kun Ventti, isoisän viimeinen hevonen, meitä jaksoi vetää. Tapaninpäivänä televisiosta tuli myös joulusirkus. Siinä oli jotain uskomattoman upeaa, etenkin yhdessä katsottuna.



Parasta noissa muistamissani 60- ja 70-luvun jouluissa oli se luonnollinen tapa olla yhdessä. Kyläilyt sujuivat ilman virallista ohjelmaa, ilman vaativaa tarjoilua, toisten seurasta nauttien.

Vaikka melkein kaikki on nykyisin paremmin kuin ennen, tällaisen yhteisöllisen suvun, naapurit ja ystävät yhteen kokoavan joulun koemme yhä harvemmin.

Kyläilijöitä odotteleva
Tiina

perjantai 21. joulukuuta 2018

Jouluostoksilla

Tänään, Tuomaan päivänä alkaa joulu.

Minäkin olen saanut jouluostokseni suoritettua.

Perinteisesti olemme Martin kanssa menneet Turun kauppakeskuksiin pyörimään ja etsimään mukavia ja tarpeellisia joululahjoja läheisillemme. Ostospäivät ovat olleet vuoden stressaavimmat kokemukset. Kiire, ruuhka ja valitsemisen vaikeus vähentävät joulumieltä melkoisesti.

Tänä vuonna emme vaan jaksaneet lähteä.

Sen sijaan lähdimme katsastamaan nettikauppojen tarjontaa. Yllätys oli äärimmäisen myönteinen. Verkkokaupoissa on valtavat valikoimat, tuotteiden löytäminen on helppoa ja niiden ominaisuudet kuvattu mainiosti.


Ostosprosessi sujuu kaikissa kaupoissa mallikkaasti. Paikalla on aina on-line asiakaspalvelija (tai osaava robotti), joka kiirehtii tarjoamaan apua, mikäli ostaja jää liian pitkäksi aikaa miettimään.

Ostamamme lahjakortit tulivat heti sähköpostiin.

Tavaroiden toimitustavaksi valitsimme joko ykkösvaihtoehtomme Smartpostin, noudon R-kioskilta tai kotiinkuljetuksen. Kaikista tilauksista tuli välitön tilausvahvistus, lähetysvaiheessa toimitusilmoitus sekä linkki kuljetusten seurantaan. Tavarat tulivat ajallaan ja moitteettomassa kunnossa. Noutopisteen ja kuljetusliikkeiden asiakaspalvelu oli ystävällistä ja ripeää.

Ratkaisumme paras puoli (ajansäästön ohella) on stressittömyys.

Anteeksi vaan, kivijalkamyymäläkauppiaat, kyllä minä siirryin nyt nettikauppojen asiakkaaksi.

P. S. Yksi poikkeama tosin on: Laitilan Kirjakaupasta saa niin erinomaista ja asiantuntevaa palvelua, että lahjakirjat ostimme tänäkin vuonna Markelta. Siellä käydessä ei stressaannu, pikemminkin päin vastoin.

tiistai 27. marraskuuta 2018

Kompostointia

Olemme pitkään seuranneet tyttäremme toimia oman perheensä jätteiden kierrätyksen parissa.

Havaittuamme, että kompostointi ei ehkä olekaan niin vaikeaa ja monimutkaista kuin olemme arvelleet sen olevan, päätimme ottaa ensimmäisen askeleen kohti vastuullisempaa kuluttamista. Ostimme siis talousjätekompostorin, Biolan pikakompostori Eco 220.

Ostos tapahtui helmikuussa 2018, joka ei sinänsä ole paras mahdollinen ajankohta kompostin käyttöönottoa ajatellen.  Vertailtuamme eri vaihtoehtoja ostospaikan suhteen päädyimme ostoksille oman paikkakunnan Laitilan Rautakauppaan.  Tilaus onnistui puhelimella, palvelu oli moitteetonta ja hintaan sisältyvä kotiinkuljetus tapahtui muutaman päivän kuluttua tilauksesta. Kustannus oli jotakuinkin sama kuin isoissa nettirautakaupoissa.



Ihmettelimme hieman, kun kompostorin kantta oli todella vaikea sulkea  (minä istuin kannen päällä ja Martti laittoi hakasen kiinni). Pari viikkoa ihmeteltyämme otimme yhteyden valmistajaan, josta välittömästi vastattiin kyseessä olevan valmistusvirhe. Biolan hoiti reklamaation äärimmäisen ammattitaitoisesti ja saimme uuden kannen kotiin tuotuna parin päivän kuluttua reklamaatiosta.

Ryhdyimme täyttämään kompostia suurin odotuksin. Yllättävää kyllä, komposti alkoi heti toimia. Tyttäremme antoi meille heillä turhaksi jääneen kompostiherätepurkin, joka meilläkin jäi käyttämättä, kompostin lämpötila alkoi nousta ilman herätteitäkin.  

Käytämme kaupassa nykyisin tarjolla olevia biohajoavia hedelmäpusseja. Pussi sisältöineen kaadetaan kompostiin ja silloin tällöin lisätään purua väliin.  Ainut ongelma on ollut se, että kahden hengen taloudessa biojätettä tulee liian vähän. Kompostillamme on aina vähän nälkä.  Kesällä mökilläkin syntyneet biojätteet piti kuljettaa kotikompostorin ruoaksi.

On jotenkin jännittävää seurata kompostin lämpötilamittaria (olenkohan  tullut vanhaksi, kun kompostin lämpömittarin seuraaminen saa kiksejä aikaan ;).  Komposti tuottaa muutamassa kuukaudessa lähes valmista mustaa multaa, ihan huippua.

Mitä olen tähän mennessä oppinut?
  •          Kompostointi on äärimmäisen helppoa
  •          Kahvinporot ovat erinomaista kompostointimateriaalia
  •          Kananmunan kuoret kannattaa murskata, ellei halua mustan mullan joukkoon valkoisia puolipalloja
  •          Luita ei ole syytä laittaa kompostiin. Ne tulevat ulos lähes muuttumattomina, ja kasvimaa alkaa muistuttaa arkeologista kaivausta.

Tiedän kyllä, että ei pelkällä Tiinan kompostilla maailmaa pelasteta, mutta pienelläkin teolla on suuri merkitys.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Puhelinpalvelua


Puhelinkeskukset ovat kehittyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Hyvä niin. On varmaan tehokkaampaa pitää Onni-robottia vastaamassa ja ohjaamassa asiakkaan kieli- ja  asiavalintaa. Jossain tilanteessa robotin kanssa pystyy varmaan hoitaman koko asiankin.

Vähän kuitenkin luottamustani laski eilinen kokemus. Eilen klo 12:02 soitin yhteen palvelunumeroon, johon saa soittaa arkisin klo 12-13. Siellä vastasi Onni, jonka ohjaamana sain valittua pääotsikkotasolla, mitä asiani koskee.

Sitten aloin jonottaa. Jonossa Onnin ystävällinen ääni kertoi minun olevan ensimmäisenä jonossa ja jonotusajan olevan noin 10 minuuttia.

Kun olin jonottanut 20 minuuttia, olin edelleen ensimmäisenä jonossa. Sama ystävällinen ääni kehotti minua painamaan * (tähti) aktivoidakseni takaisinsoiton. Tein työtä käskettyä ja Onni varmisti vielä numeron, johon takaisinsoitto tapahtuu. Ystävällinen ääni lupasi takaisinsoiton tapahtuvan kello 12:32:een mennessä.

Olen nyt odottanut takaisinsoittoa 22 tuntia 10 minuuttia.

Toisaalta ystävällinen ääni ei kellonajan lisäksi maininnut päivää, johon mennessä takaisinsoitto tapahtuu.


keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Muuttuva maaseutu

Ajan paljon työajoja omalla autolla. Matkani kulkee usein pitkin maaseudun hiljaisia, kauniita ja mutkaisia teitä.

Eilen ajoin Laitilasta asiakaskäynnille Loimaalle. Reittini kulki Hinnerjoen, Yläneen ja Oripään kautta Loimaan keskustaan. Oli kaunis syyspäivä, ruska värikäs ja tie hyvässä kunnossa.

Kiinnitin tällä kertaa huomiota matkan varrella oleviin rakennuksiin ja niissä asukkaille tarjolla oleviin tai olleisiin palveluihin.

Silmiini sattui ainakin kolme komeaa, alle sata vuotta sitten rakennettua kansakoulua. Ne olivat kaikki asuinkäytössä. Koululaiset käyvät koulua kuntien keskustoissa.

Huomasin myös pari suljettua kyläkauppaa. Kaupoissakin asutaan. Ruoat ostetaan kuntakeskusten marketeista.

 Kuva: Matti Poutvaara

Erityistä ihastusta koin nähdessäni Makkarkosken osuusmeijerin komean kiinteistön. Tuo runsas sata vuotta sitten rakennettu rakennus kertoo tuolloisten maanviljelijöiden vahvasta uskosta maaseutuun ja osuustoimintaan. Meijeri taitaa nykyisellään palvella varastotilana. Maito käsitellään ja juusto valmistetaan melko kaukana olevissa meijereissä.

Seuraavaksi vastaani tuli merkki toiminnassa olevasta palvelusta. Keskellä maaseutumme ydintä seisoi viitta "Tiibetiläisen taiteen keskus".



torstai 4. lokakuuta 2018

Tarjouspyynnöstä toimitukseen kahdeksassa päivässä

Olemme sivutoimisia maanviljelijöitä.

Hyvään viljelytapaan kuuluu peltojen kalkitus happamuuden torjumiseksi.

Lähetin tarjouspyynnön peltojen kalkituksesta sähköpostilla 24.9. ja 2.10. 30 peltohehtaarin kalkitus oli valmis.

Mahdottoman ripeää palvelua paikalliselta Hankkijalta sekä Veljet Tuomiselta Lapista.




On muuten syytä huomata, että digitaalisuus on valttia. Näissäkin hommissa tarjouspyynnöt, tarjoukset ja tilaukset hoidetaan sähköpostilla. Peltolohkojen paikat tarkistetaan sähköisistä kartoista.

Verkkolaskua odotellessa.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Markkinoinnista

Markkinointi on vaikea ala. Toiset osaavat sitä paremmin ja toiset huonommin.

Olen juuri ollut Oopperan ja Baletin markkinoinnin kohteena. Pidän sitä erittäin onnistuneena.

Ostin liput oopperaan pari viikkoa sitten heidän omasta verkkokaupastaan. Ostoprosessi oli tavanomainen.

Mutta tänään sitten sain markkinointiviestin


Klikkasin heti viestin linkitystä ja päädyin verkkokauppaan. Siellä oli tarjolla juuri minulle sopivia herkkuja juuri siihen esitykseen, johon olen menossa.

Osasivat sitten vielä laittaa ostoskoriini pari ilmaista tuotetta eli pöytävaraukset ostosten nauttimiseksi.

Lopuksi sain sähköpostin, jossa kiitettiin ostoksesta ja luvattiin vielä uusi viesti, jossa saan tietää pöytänumeromme.

Asiakkaana koen tämän markkinonnin erinomaisena palveluna. 

Voi, kun itsekin osaisi!

perjantai 9. maaliskuuta 2018


Ketterää toimintaa


Yrityksessä kuin yrityksessä on tärkeää, että prosessit ovat kunnossa.

Pulmaton on nuori, ketterä yritys, ja prosesseja hiotaan jatkuvasti. Olemme muuttaneet käytäntöjämme esim. palaverien ja kokousten  suhteen lievästi sanottuna moneen kertaan.

Välillä luovuimme sisäisistä palavereista kokonaan ja huomasimme, että sillä tavalla olimme ajautumassa kaaokseen. Kaikki touhusivat omiaan ja yhteinen tavoite katosi tai ainakin hämärtyi. Välillä kaikki osallistuivat kaikkiin palavereihin/kokoukseen ja se taas oli ajan tuhlaamista ja motivaation haaskaamista.

Tällä hetkellä seurustelemme Flowdock chattialustalla. Sen lisäksi kokoustamme seuraavasti




Palaverit (kesto alle 15 minuuttia)

Vapaamuotoisia palavereja pidetään tarvittaessa. Jos ne kestävät yli 15 minuuttia, ne eivät ole palavereja, vaan kokouksia ja silloin ne pitää dokumentoida.

Kokoukset (kesto 15 minuuttia – 2 tuntia)


Perjantaisin, viikon päättyessä (tai uuden alkaessa)  meillä on neljän  hengen projektikokous, jossa määritellään työt ja tavoitteet tulevalle viikolle. Samalla käydään läpi kuluneen viikon saavutukset ja saadaan kokonaiskäsitys projektien tilanteesta ja niiden aikataulussa pysymisestä.

Dokumentointi suoritetaan työseurantaamme Jiraan.


Johtoryhmätapaamiset (kesto yli 3 tuntia)


Kerran kuukaudessa meillä on johtoryhmäpäivä, jossa käsitellään firman kokonaistilanne talouden, töiden, markkinoinnin, uusien asiakkaiden, projektien, tuotekehityksen ym. suhteen.

Tärkeintä johtoryhmäpäivässä on ideointi ja tulevaisuuden suunnittelu.

Työskentelyvälineet saattavat vaihdella, mutta jokaiselle johtoryhmätapaamiselle on esityslista ja siitä tehdään pöytäkirja.

Asiakas

Asiakaspalaverit ja –kokoukset pyritään pitämään enimmäkseen Skypeä tai TeamVieweriä käyttäen.  Henkilökohtaisen tason tapaamisia tarvitaan lähinnä projektia aloitettaessa. Asiakasyhteydenpidossa käytämme myös Slack-keskustelualustaa.

Tämä valikoima tuntuu hyvältä tällä hetkellä, katsotaan miten tilanne muuttuu tulevaisuudessa.

P.S. Tätä tekstiä on ollut vaikea saada julkaistua, koska käytännöt ovat aina vaihtuneet, kun olen saanut ne kirjattua :)

Tälläisia mietteitä työviikon päätteeksi

Tiina

perjantai 9. helmikuuta 2018

Ongelmanratkaisua


 Pulmattomassa meidän tehtävämme on suunnitella ja toteuttaa välineitä, joilla asiakkaamme pystyy  hoitamaan omaa liiketoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti.  Ratkaisumme tarjoavat kilpailuedun, joka auttaa asiakastamme menestymään. Menestyvä asiakas luo menestystä meillekin. 


Tärkeää on kuunnella asiakasta, ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja keksiä innovatiivisia ja helppokäyttöisiä ratkaisuja. Kilpailijoihin verrattuna tilannettamme parantaa se, että asiakassuhteemme ovat pitkäaikaisia. Vuosien, jopa kymmenien vuosien tuttavuus yksinkertaistaa yhteistyötä.

Ongelma

Useimmiten kehitysprojektin saa liikkeelle yrityksen itse,  Pulmattoman tai jonkun kolmannen osapuolen havaitsema ongelma, joka häiritsee päivittäistä toimintaa.

Esimerkkinä ongelmasta oli tilanne, jossa hyllytyspalveluasiakkaiden täydennystoimituksia ei pystytty toimittamaan sovitusti tuotepuutteiden vuoksi.  

Ratkaisu

Toteutimme asiakkaalle selainpohjaisen ”otto-tv:n"  eli on-line näkymän, jolla he pystyvät jatkuvasti seuraamaan omien asiakkaidensa tekemiä kulutuskirjauksia.  Näin alaa tuntevan on helppo havaita erikoisempien tuotteiden kulutukset ja reagoida tilanteeseen etsimällä tarvittavat tuotteet ja tilaamalla täydennystä välittömästi, siis ennen kuin tilaus on edennyt toiminnanohjaukseen asti.

Lopuksi

Meidän työmme tyydyttävimpiä hetkiä ovat ne, kun ohjelmisto tai sen pieni osanenkin saadaan asennettua ja suunnitellulla tavalla käyttöön.
Kirsikkana kakun päällä on asiakkaalta sähköpostilla tai puhelimessa saatu palaute.



perjantai 19. tammikuuta 2018

Viestintää


Alussa oli etanaposti ja  lankapuhelin



Kun me Martin kanssa perustimme ensimmäisen yhteisen tietoteknikka-alan yrityksen,  vuosi oli 1992. Asiakasviestinnässä tärkein väline oli puhelin. Uudenaikaisissa puhelimissa oli jopa numeronäppäimet eikä enää valintalevyä pyöritelty.

Kirjallinen viestintä tapahtui tulostamalla kirjeitä paperille,  ottamalla niistä valokopioita riittävä määrä ja lähettämällä vastaanottajille Suomen Postin välityksellä. 

Yksi markkinointikouluttaja tosin totesi, että kun normaali tapa on lähettää ensin materiaalia postilla ja soittaa perään, voi rahan puutteessa jättää materiaalin myös lähettämättä ja vain soittaa perään.


Sitten saatiin telefax ja NMT


Parin viikon kuluttua firman perustamisesta hankittiin Panasonicin telefax ja Eriksson NMT 900 ”tiiliskivi” (Martilla ja minulla oli yhteinen matkapuhelin, eihän sitä nyt kahteen varaa heti ollut). 

Olihan se komeaa, kun markkinointikirjeet saavuttivat vastaanottajat ihan sekunneissa viestin lähettämisestä. Viestintä oli kuitenkin enimmäkseen tekstiä, kuvia käytettiin säästeliäästi, jottei muste kulu.

Muistan ikuisesti harmituksen, kun asiakas pudotti meidän ihka uuden Erikssonin lattialle ja sen antenni vääntyi. Vääntynyt antenni hiersi tuon lahtelaisen asiakasyrityksen ja meidän välejä pitkään.


Seuraavaksi GSM , jonka jälkeen - internet mullisti kaiken


Nokialaiseen GSM aikaan siirryimme 1996,  kun hankimme  upeat Nokia 2110 puhelimet (molemmille ihan omat!).  Tuolloin viestit kulkivat myös tekstiviesteinä.



Pääsimme mukaan myös koko maailman kattavaan WordWideWebbiin, joka mullisti koko yritysviestinnän.  Modeemin kautta pääsimme viestimään nettisivuilla ja sähköpostilla. Yhteystietojen pitäminen näkyvillä erilaisilla palvelusivustoilla oli ehdottoman välttämätöntä.


Vuonna 2018


Nykyisin viestintävälineiden määrä on räjähtänyt.  Laskin, että yhden työpäivän aikana

1)    Soitan matkapuhelimella (Huawei)
2)       Selaan nettisivuja (Google)
3)       Päivitän nettisivuja (Wordpress)
4)       Kirjoitan blogia (Wordpress)
5)       Lähetän ja vastaanotan sähköpostia (Gmail)
6)       Lähetän uutiskirjeitä (Mailchimp)
7)       Päivitän yrityksen uutisia somessa (Facebook)
8)       Chattailen asiakkaiden kanssa (Slack)
9)       Chattailen sisäisesti (Flowdock)
10)   Päivitän dokumentteja asiakkaiden ja omaan yhteiskäyttöön (Google Drive)
11)   Päivitän dokumentteja omaan yhteiskäyttöön (Dropbox)
12)   Viestittelen What’sAppissa
13)   Viestittelen Messengerissä
14)   Teen päivityksiä ja seurantaa Linkedinissa
15)   Soitan Skypellä
16)   Pidän etäpalaveria Teamviewerilla


Sitten pitäisi vielä twiittailla, olla Snapchatissa, Instagramissa, Pinterestissa ja vaikka missä.

Kaikessa tässä viestien ja tiedon tulvassa keski-ikäinen yrittäjä ilahtuu saadessaan kirjepostia.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Vuoden vaihtuessa


Takanamme on taas yksi tarmokkaan ja monipuolisen marttatoiminnan vuosi. Itsenäisyytemme 100-vuotistapahtumat vaikuttivat vahvasti paikallistenkin marttayhdistysten toimintaan. Kiitos ahkerasta ja hienosta toiminnasta teille kaikille.   


Yksi piirin marttavuoden kohokohta oli SuomiAreena Porissa heinäkuussa. Tapahtumateltallamme pienet Ässäkokit pilkkoivat innokkaasti välipaloikseen kotimaisia vihanneksia, kokkihatut päässä ja –essut edessä. Ässäkokkeja nähtiin vuoden aikana muutenkin ympäri koko toiminta-aluettamme. Suuri kiitos tämän toiminnan mahdollistumisesta kuuluu yhteistyökumppanillemme S-ryhmälle.

Toinen upea tapahtuma on Satakunnan alueella perinteisesti järjestetty Syyssunnuntai. Vuoden 2017 Syyssunnuntain järjestivät alueemme pohjoisimmat marttayhdistykset Merikarvialta. Itse olin tapahtuma-aikaan vielä sadonkorjuutöissä, joten en valitettavasti päässyt mukaan. Välitän kuitenkin kaikkien 200 osallistujan lämpimät kiitokset merikarvialaisille tapahtuman järjestelyistä. Vuonna 2018 tämä tapahtuma muuttaa vähän muotoaan. Tulemmekin olemaan ”Yhdessä Yyterissä”. Tarkoituksena on saada mukaan marttoja koko toiminta-alueeltamme.

Jäsenmäärämme pieneneminen on saatu pysäytettyä, ja nyt suunta on ylöspäin.  Jäsenhankinnassa erityisen hyvin ovat onnistuneet Rauman Avainmartat ja Mynämäellä toimivat Wirmon Martat.  Molempien Facebookia seuraavana huomaan, että monipuolinen toiminta ja ahkera tiedottaminen on jäsenhankinnassa äärimmäisen tärkeää. Vuoden 2018 tavoitteeksi piirimme hallitus on asettanut jäsenmäärän kasvun kahdella uudella jäsenellä yhdistystä kohden.   

Viime vuonna omassa perheessäni panostettiin teemaan ”Syödään yhdessä”. Oli todella ihanaa kokata ja syödä yhdessä perheen, sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa. Suomihyvä tarkoitti meidän tapauksessamme lähellä tuotettuja raaka-aineita, reseptit olivat peräisin eri puolilta maailmaa. Erityisen ylpeä olen vuoden aikana oppimastani uudesta taidosta. Siirtokarjalaisen isän tyttärenä olen vuosikymmeniä yritellyt tehdä kunnon karjalanpiirakoita. Vasta Sirkka-ystävän opastuksella sain syntymään piirakoita, jotka ensimmäisenä ”sorttina” kahvipöydästä loppuvat. Voin tavatessamme kertoa, mitkä olivat Sirkalta opitut niksit.

(Piirakka ei ole vino, syy on huonon valokuvaajan :)

Tänä vuonna vietämme ensimmäistä kertaa kaikkien Marttojen yhteistä Marttailuviikkoa. Marttailuviikko on  viikko  37 eli 10.-16.9.2018. Viikon aikana jokaisen marttayhdistyksen toivotaan järjestävän ainakin yhden tapahtuman teemalla ”Arkiruoka on järkiruokaa” tai ”Käyttökelpoiset kupit ja kapustat kiertoon” tai vaikka molemmilla.

Vuonna 2018 keskeisenä toimintateemanamme on Kestävä Arki. Arki, jonka hallinnan parantaminen on meidän marttojen ydinosaamisaluetta. Me itse kukin teemme päivittäin valintoja, jotka kuormittavat ympäristöä. Tänä vuonna kiinnitämme erityistä huomiota niihin ja pyrimme jokainen osaltamme keventämään arkisten valintojemme ja kodinhoidon aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Tämän kuormituksen vähentämisessä yksittäisenä merkittävänä tekona näen ruokahävikin pienentämisen. Sovitaanko yhteisesti, että meidän keittiöidemme ruokahävikki pienenee puoleen vuoden 2018 aikana?


Hyvää marttailuvuotta 2018